maanantai 26. maaliskuuta 2012

Kevättä ilmassa


Tänä vuonna huomaan odottaneeni kevättä. Laitan kotiin narsisseja ja muita kevätkukkia, nautin lisääntyneestä valon määrästä ja kirkkaista väreistä. Tuleva pääsiäinen on saanut uudenlaisen, aikaisempaa tärkeämmän merkityksen kevään juhlana. Odotan jopa palmusunnuntaina vierailevia lapsia virpomavitsoineen ja -loruineen.

Kevät on paljon muutakin kuin pelkkä siirtymäkausi, jolloin talvi saa väistyä ja luonto herää kasvuun. Myös ihmisen keho herää.  Lisääntynyt päivänvalo saa kehon tuottamaan vähemmän melatoonia, elimistön luontaista "pimeähormonia", joka vaikuttaa uneen.  Toinen kevään kemiallinen muutos kehossa on serotoniinin tuotannon lisääntyminen, mikä vaikuttaa mielialaan. (Serotoniinin vajaus voi aiheuttaa alakuloa, apatiaa, masennusta ja väsymystä.) Kaikki muutokset eivät ole toki pelkkää kemiaa. Päivänpaiste houkuttelee lähtemään ulos, jolloin keho saa samalla d-vitamiinia ja ulkoilun tuoma mielihyvä saa suupielet kääntymään hymyyn.

Kevät on täynnä oranssia; appelsiineja, klementiinejä ja porkkanoita, joilla selätän väsymystä. Huomaan talven aikana suklaan muuttuneen lähes ainoaksi hedelmäksi, jota syön mielihyvää etsien. Kevätväsymys on joidenkin tutkijoiden mielestä enemmänkin kansanperinnettä, mutta toiset selittävät sitä mm. valon määrän muutoksella. Väsymyksen tunne keväällä voi johtua myös monesta muusta eri syystä. On inhimillistä olla väsynyt, kun on opiskellut/käynyt töissä läpi pitkän talven, harrastanut aktiivisesti, elänyt tavalla tai toisella stressaavaa elämää. Kevät on myös aikaa, jolloin on syytä pysähtyä kuuntelemaan omaa jaksamistaan ja jolloin voi antaa itselleen luvan levätä. 

Monien mielestä kevään myötä lisääntyvä valon määrä on mahtavaa; energiaa on aiempaa enemmän ja mielikin on positiivisempi. Joillekin valoisuus ja kevään yltiöpäinen hehkutus tarkoittaa päinvastaista. Jos mieli on masentunut, kevät voi tuntua liian raskaalta ja se voi vahvistaa masennuksen oireita. Lyhentyneet yöunet voivat aiheuttaa väsymystä ja unirytmi voi häiriintyä. Tilastojen valossa keväisin on havaittavissa piikki itsemurhien määrässä, mikä saattaa selittyä riskiryhmään kuuluvien toimintatarmon lisääntymisellä. 

Vuodenaikojen vaikutuksista mielialaan voidaan toki tehdä yleistyksiä, mutta vaikutukset ovat yksilöllisiä. Omien vuodenaikoihin liittyvien tuntemusten tunnistaminen ja niihin sopeutuminen on hyödyllistä. Näin voi jo etukäteen miettiä, mikä on itselle paras aika suorittaa vaativia projekteja, ja milloin kannattaa ottaa vähän rennommin. 
 
Katja Laamanen









Ei kommentteja:

Lähetä kommentti