tiistai 3. huhtikuuta 2012

”Hei anna mun negata sun olkaa vasten…”





Negatiivisuudessa on puolensa. Kun vaikkapa vihainen, angstinen tai masentunut olo iskee, on hyvä antaa negatiivisten tunteiden tulla ulos. Puhdistumisen voi tehdä yksin tai yhdessä jonkun kanssa ja se saattaa auttaa nousemaan valoisampaan mielialaan. Negatiivisista tuntemuksista kannattaakin ottaa hyödyt irti. Nämä ovat niitä tuntemuksia, jotka ovat tärkeitä viestejä sisimmästämme. Ne osoittavat meille, mitkä asiat elämässämme eivät toimi, vaativat huomiota ja kehittymistäkin. Negatiivisuuden on myös sanottu lisäävän valppautta ja kriittisyyttä ympäristöä kohtaan.

Kielteisten ajatusten vatvominen voi kuitenkin helposti muuttua negaamiseksi. Urbaani sanakirja määrittelee negaamisen seuraavasti: ”Negatiivisten tunteiden ilmaiseminen, angstaaminen, sureminen. Masennuksessa rypeminen”.  Omia valittamisen aiheita kannattaa tarkkailla ja miettiä, ovatko ne kestosuosikkeja liittyen esimerkiksi opintoihin, työhön tai parisuhteeseen. Palaatko näihin uudelleen ja uudelleen? Olisiko sinulla aikaa ja voimia tarttua kielteisiin juttuihin ja tarkastella niitä hetki suurennuslasin alla? Oletko ehkä kroonisesti kyllästynyt tai tyytymätön johonkin elämänalueeseesi ja voisitko tehdä asialle jotain? Voisiko joku auttaa sinua?

On sanottu, että meillä länsimaisessa kulttuurissa on tyypillistä nostaa esiin epäkohtia sen sijaan, että kiinnitettäisi huomiota hyviin asioihin. Elämä nähdään ongelmana, johon on etsittävä ratkaisua. Jatkuva etsintä on raskasta puuhaa. Epäkohtien etsiminen itsestä, toisista, yhteiskunnasta ja maailmanmenosta yleensä voi toki auttaa meitä kehittymään, mutta varsinkin itsensä kritisointi, alentaminen, vähättely ja surkeaksi kokeminen voi aiheuttaa ahdistuksen ja masennuksen tuntemuksia. Myös itsetunto voi heikentyä. Negatiivinen asenne vetää puoleensa lisää kurjia asioita, jolloin ihminen päätyy helposti kierteeseen, missä kaikki on onnetonta. 

Miten sitten osata negaamisen jalo taito sopivassa mittasuhteessa? Ehkäpä se, että angstipuuskan iskiessä pysähtyy pohtimaan, onko kyseessä hetkittäinen mieliala vai krooninen vaiva, voi selkiyttää omaa suhtautumista elämässä vastaan tuleviin haasteisiin. Kiteytetysti: kun kohtaat negatiivisia ajatuksia, voit pysähtyä ja valpastua. Tunteita tai ajatuksia ei tarvitse kieltää tai piilottaa. Voit pohtia mitä sisimpäsi sinulle kertoo ja mihin suuntaan negatiivisuus sinua ohjaa. Jos tuntuu vaikealta, kannattaa hakea juttuseuraa. Negaamisen vastalääkkeeksi voi joskus kokeilla myös positiivaamista- onnistumisien ja ilon ajatuksia sekä pieniä tai suurempiakin unelmia.

Satu Lekola

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti