maanantai 25. kesäkuuta 2012

Yksinäisyys - välivaihe ennen aikuisuutta?



Viime viikolla saimme "makupaloja" elokuussa julkaistavasta suomalaisten nuorten arvoja, asenteita ja elämäntyylejä kartoittavan tutkimustoimisto 15/30 Researcin tekemästä Kansallisesta nuorisotutkimuksesta 2012. Vaikka tiedän yksinäisyyden olevan yksi aikamme suurimmista vitsauksista, silti tulos pysäytti. Tutkimuksen mukaan jopa 33,6 % lukioikäisistä suomalaisnuorista kokee itsensä yksinäiseksi. Samasta 15-19-vuotiaiden ryhmästä 23% koki, ettei heillä ole riittävästi ystäviä.   

Yksinäisyydestä puhuttaessa viitataan yleensä tilaan, jossa ongelmana on sosiaalisten suhteiden vähyys tai suoranaisesti niiden puute. Yksinäisyys on aina subjektiivinen kokemus, jota voi ilmetä myös muiden ihmisten seurassa. Ystävien määrällä ei ole suoraa yhteyttä yksinäisyyden kokemiseen, mutta määrää tärkeämpänä pidetään ystävyyssuhteen laatua ja luottamuksellisuutta. Voinko kertoa ystävälle itselle vaikeista asioista? Luotanko ystävääni? Mitä hän on minusta mieltä? On myös tilanteita, jolloin nuorella on kavereita, muttei todellista luottoystävää. Käsitteenä silloin puhutaan emotionaalisesta - tunneperäisestä - yksinäisyydestä, minkä on sanottu olevan sosiaalista yksinäisyyttä vakavampi ongelma. 

Tuoreen nuorisotutkimuksen tulos tukee tutkija Jukka Kangasniemen näkemystä siitä, että kaikista ikäryhmistä yksinäisimpiä ovat nuoret. Hänen mukaansa nuoruusiän yksinäisyys on jopa normaalia ja välttämätön välivaihe kohti aikuisuutta. Usein nuoruuteen liitetään menevä elämäntapa ja vilkkaat sosiaaliset suhteet. Tähän peilaten yksinäisyys voi olla nuorelle hyvinkin tuskallinen kokemus, joka heijastuu laajalti elämän eri osa-alueille. Pahimmillaan seuraukset ovat vakavia ja ne saattavat aiheuttaa sosiaalista ahdistuneisuutta, masennusta ja erilaista riskikäyttäytymistä.  Hoitamattomana nämä voivat aikuisikään tultaessa aiheuttaa vakavia mielenterveysongelmia, jopa itsemurhia.

Yksinäisyys ei ole periytyvää, mutta se voi olla opittu käyttäytymismalli. Jos vanhemmat ovat yksinäisiä, eikä kotona käy vieraita, lapsi ei opi toimimaan vieraiden kanssa. Silloin hän tulee todennäköisesti kärsimään itsekin yksinäisyydestä vanhempana. Mutta voiko nuorta suojata yksinäisyydeltä? Tässä asiassa komppaan esimiestäni Olavi Sydänmaanlakkaa, joka usein puheessaan muistuttaa välittämisen tärkeydestä ja nuoren osallistamisesta yhteiseen toimintaan omassa lähiyhteisössään - kotipiirissä ja naapurustossa. Sydänmaanlakan mukaan vuorovaikutuksessa syntyvät myös ymmärrys sääntöihin, normeihin ja vuorovaikutustaitoihin suhteissa toisiin ihmisiin.

Katja Laamanen



6 kommenttia:

  1. Voitteko puhua syömishäiriöistäkin ?

    VastaaPoista
  2. Hei,

    tottakai! Tärkeitä aiheita on paljon ja syömishäiriö on niistä yksi. Kiitos, että muistutit!

    Katja :)

    VastaaPoista
  3. Yksinolon pohdintaa on tarjolla Suomen suosituimmassa terveysblogissa. Terveyskeikoillani kouluissa ja kansalaisopistoissa on yksinäisyys, syömishäiriöt ja jaksaminen olleet kantavina teemoina. Nuorten ymmärtämällä tavalla esitetty terveysluento yksinäisyydestä voisi olla paikallaan sitä kaipaavalle.

    Hyvää jatkoa!

    VastaaPoista
  4. Kiitos vinkistä Christer! Käynkin kurkkaamassa blogiasi. Nostit esille tärkeitä teemoja, jotka nousevat esille myös meillä Nuorten Kriisipisteellä käytävissä keskusteluissa nuorten kanssa.

    Hyvää kesää!

    VastaaPoista

  5. Itken, olen surullinen..poikani on kohta 15v, eikä hänellä ole yhtäainutta kaveria.En osaa auttaa häntä mitenkään. Koulussakin hän on aina yksin. Hänellä on kaksi isoveljeä jotka ovat huolissaan myös.Hän on koulukiusattu.Käymme joskus yhdessä uimassa ja perheenä myös nuorten illassa. Sieläkin hän istuu yksin sohvalla. Meillä ei ole sukulaisiakaan joilta saisimme minkäänlaista tukea.Pojallani on heikko itsetunto ja olen häntä yrittänyt rohkaista juttelemaan ja olen myös kertonut omasta nuoruudestani, mitä tein hänen ikäisenään.
    Voi kun voisin auttaa häntä löytämään jonkun kaverin jolle voisi kertoa asioita ja jakaa tuntojaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei, ja kiitos viestistäsi.

      Yksinäisyys on taakka niin nuorelle kuin hänen vanhemmallekin. Jos nuorella ei ole kavereita tai häntä kiusataan, hän tarvitsee erityistä tukea ja kannustusta. Aikuinen voi tukea ystävyyssuhteita, joita nuorella on vaikka kauempanakin. Nuorta voi esim kuljettaa kauempana asuvan ystävän luo. Yksikin hyvä ystävyyssuhde kannattelee nuorta eteenpäin. Nuoren kanssa voi myös pohtia harrastusta, jonka parista voisi löytää samanhenkisiä nuoria.

      SPR:n Nuori nuorelle –ystävävälitys keskittyy välittämään nuoria ystäviä (18–29-vuotiaita) yksinäisille nuorille (15–29-vuotiaille) pääkaupunkiseudulla. Kuka tahansa 15–29-vuotias pääkaupunkiseudulla asuva nuori, joka kokee itsensä yksinäiseksi, voi suoraan olla yhteydessä Nunu-ystävävälitykseen. Nunu-ystävävälitys päivystää maanantaisin klo 16.00–18.00, puh. 0400 380 558 tai stadi-nunu@redcross.fi.

      Poista