maanantai 21. toukokuuta 2012

Väsymyksen kautta valkolakkiin



Viime viikolla julkistettiin lista ylioppilaista, ketkä saavat painaa tänä keväänä valkolakin ensimmäistä kertaa päähänsä. Ylioppilaslakki symboloi vapautta ja nuoruutta. Sen muotoon ja väriin ovat vahvasti vaikuttaneet poliittisten suhdanteiden muutokset sekä ylioppilaslaitoksen kehitys. Nykykäytön valossa tuntuu hieman hassulta, että ennen ylioppilaslakki oli jokapäiväinen päähine, joka poistui arkikäytöstä 1950-luvulla.

Nuorten pahoinvoinnista puhutaan paljon, mutta lukiolaisiin keskittynyttä keskustelua ei ole juurikaan käyty. Kosketuspintani tämän päivän lukioon pohjautuu Nuorten Kriisipisteellä kohtaamiini lukiolaisnuoriin, jotka ovat ottaneet yhteyttä päivystykseemme yleensä väsymykseen, stressiin tai ahdistuneisuuteen liittyen. Pahan olon taustalla mylläävät usein paineet menestymisestä, kuten suoriutuminen tenttiviikoista ja ylioppilaskokeissa sekä siirtyminen jatko-opintoihin ja töihin. Toki stressinsietokyky on hyvin henkilökohtainen ominaisuus, joka vaihtelee suuresti henkilöstä toiseen. Joidenkin kohdalla on ollut kyse suoranaisesta koulu-uupumuksesta, pitkittyneistä stressioireista, joita ovat muun muassa väsymys, kyynisyyden kokemukset koulunkäyntiin liittyen ja vahvat riittämättömyyden tunteet.  

Suomen Lukiolaisten Liitto on käynnistänyt kansallisen tutkimushankkeen, jonka tarkoituksena on ollut selvittää, millä tasolla lukiolaisten hyvinvointi on tällä vuosikymmenellä. Tästä lähtökohdasta on syntynyt Onnelliset opintiellä - Lukiolaisten hyvinvointitutkimus 2012. Jo aiemmin tänä keväänä julkistetusta tutkimuksesta haluan nostaa esille huolestuttavia tuloksia erityisesti lukiolaisten fyysisen oirehdinnan ja koulutyössä jaksamisen liittyen. Lukiolaisten kokemat fyysiset oireet ovat lisääntyneet 2000-luvulla. Yleisin oire on väsymyksen tunne, jonka kanssa viikoittain kamppailee peräti 70 % kyselyyn vastanneista lukiolaisista. Ja stressi koettelee viikoittain jopa lähes puolta lukiolaisista (48 %). Viikoittaisia univaikeuksia on kolmellakymmenellä prosentilla. Sama määrä lukiolaisia kärsii viikoittaisista päänsäryistä. Huolestuttavaa on myös viikoittaisten selkäkipujen kanssa kamppailevien määrä (26 %). 
  
Kyselyyn vastanneista lukiolaisista kahdeksan prosenttia arvioi koulutyöhön liittyvän työmäärän jatkuvasti liian suureksi. Melko usein liian suurena lukion työmäärää piti 44 % vastaajista. Sopivana koulutyöhön sisältyvää työmäärää piti 45 % lukiolaisista. Liian vähäiseksi työmäärän koki kolme prosenttia. Koulutyön määrän liian suureksi arvioivien lukiolaisten määrä on pysynyt koko 2000-luvun lähes samana. Yhä noin puolet lukiolaisista pitää lukioon liittyvän koulutyön määrää liian suurena. 

Edellä mainituista tuloksista  huolimatta lukiolaiset kokevat olevansa toiveikkaita tulevaisuuden suhteen ja pääsääntöisesti kertovat voivansa hyvin. Tutkimuksessa lukiolaisilta kysyttiin myös mikä on heille tärkein yksittäinen tekijä hyvinvoinnissa. Kuva puhukoon puolestaan, jossa sanojen koko on suhteessa saatujen vastausten määrään.


Kevään ylioppilasjuhlat saivat omassa ajattelussani lisämerkityksen ei vain ylioppilaan valmistumisen juhlana vaan myös hänen hyvinvointiaan edistävien ihmisten muistamisen juhlana. 

Onnea kaikille osapuolille!

Katja Laamanen



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti