maanantai 13. elokuuta 2012

Syömishäiriö ei katso ulkonäköä


Syli on sanana turvallinen. Siitä tulee mieleen lämpö ja hellyys. Makustelin syli-sanaa tullessani viime maaliskuussa työhaastatteluun Kaapelille. Kun pääsin sisälle ”toimistoon”, en voinut peittää ihastustani. Lämmintä valoa, värejä, kynttilän tuoksua, pehmeitä sohvia. Vaikka olin tulossa arvioitavaksi ja tentattavaksi, oloni oli turvallinen – tässä paikassa minut hyväksyttäisiin sellaisena kuin olen.

Minulla ja kollegallani Uuralla on kunnia saada tavata työssämme Etelän-SYLIssä paljon erilaisia ihmisiä. Mahtavia, lahjakkaita, ihania naisia ja miehiä, nuoria ja vanhempia. Nämä tapaamamme ihmiset poikkeavat monin tavoin toisistaan, niin ulkoisesti kuin muiltakin ominaisuuksiltaan. He voivat olla työssäkäyviä tai opiskelijoita, sinkkuja, parisuhteessa olevia tai lasten vanhempia. He saattavat asua yksin, kaksin tai vielä vanhempien kanssa.

Jotkut asiat näitä ihmisiä kuitenkin yhdistävät. He ovat usein luonteeltaan herkkiä, pohdiskelevia, tunnollisia, myötätuntoisia ja tunteellisia. Jossain vaiheessa elämää näiden hienojen ihmisten elämään on tunkeutunut salakavala vihollinen, sairaus nimeltä syömishäiriö. Ehkä se on luikerrellut lähelle viattoman laihdutuskuurin seurauksena, ehkä kriisin kautta tai ehkä naamioituneena keinoksi hallita omia tunteita ja omaa, joskus kaoottiseltakin tuntuvaa elämää. Oli miten oli, tätä kutsumatonta vierasta ei ole helppoa häätää. Jossain vaiheessa se paljastaa todelliset kasvonsa ja paljastuu vakavaksi ja vakavasti otettavaksi sairaudeksi, jolla ihminen hitaasti tuhoaa itseään niin fyysisesti kuin tunnetasollakin. Sillä sellainen syömishäiriö on, kaikissa muodoissaan. Se ei ole ruoalla leikkimistä eikä siitä voi parantua sormia napsauttamalla. Syömishäiriötä sairastava tarvitsee tukea, apua ja hoitoa.

Kaikki meistä tarvitsevat joskus syliä, lämmintä, turvallista paikkaa, johon käpertyä. Me Etelän-SYLIssä toivomme, että voimme tarjota sellaisen paikan kaikille, jotka ovat kohdanneet syömishäiriön joko omassa elämässään tai seuranneet vierestä läheisen kamppailua sairauden kourissa. Meillä pystyt jakamaan kokemuksesi syömishäiriöstä sillä meillä toimivat ihmiset, niin vapaaehtoiset kuin me toiminnanohjaajatkin ymmärrämme, mistä on kyse. Meillä ei tuijoteta painoindeksejä, ei kiloja eikä diagnooseja. Jokainen tuntee itsensä parhaiten ja tietää, milloin tarvitsee tukea, neuvoja, apua ja ymmärrystä. 




Täällä toimistolla istuessa katselen joskus kadulla käveleviä ihmisiä ja mietin, mitä heidän ulkokuorensa kätkee sisälleen. Sillä jos jotain, niin sen olen oppinut, että paha olo – eikä syömishäiriö – välttämättä näy ulospäin. Ja hiljaa mielessäni toivon, että voisin muuttaa maailman ihan kokonaan. Niin, että kenenkään ei tarvitsisi yrittää olla muuta kuin vain on. Juuri omanlaisensa, oman kokoinen ja näköinen, kaikkine tunteineen ja epätäydellisyyksineen. Haluan päättää tämän kirjoituksen hienoon sitaattiin Leonard Cohenilta: ”There is a crack in everything, that’s how the light gets in”.

Mukavaa syksyä Kaapelin säröisten ikkunalasien takaa toivotellen,


Kaisu Lähteenmäki
toiminnanohjaaja, Etelän-SYLI ry

Etelän-SYLI ry on yhdistys syömishäiriöön sairastuneille ja heidän läheisilleen. Tarjoamme monipuolista vertaistukea, toivoa paranemisesta sekä tietoa hoitopaikoista ja –muodoista.

4 kommenttia:

  1. Oi, miten oli koskettava ja kaunis kirjoitus! Kyynelehtien luen tätä samalla käyden läpi omia kokemuksia syömishäiriöstä läheisen roolissa. Kiitos Kaisulle:)
    Eija

    VastaaPoista
  2. Kiitos Eija kauniista sanoistasi. Toivon sinulle paljon voimia, jos läheisesi on vielä tälläkin hetkellä sairas. Aurinkoista syksyä ja kaikkea hyvää, Kaisu

    VastaaPoista