keskiviikko 3. lokakuuta 2012

Yksinäisyyden monet kasvot

”Tääl on niin hyvä miettiä ja puhua, semmonen sydänystävä ku puuttuu”   

Kommentti, joka jäi ilmaan erään Nuorten Kriisipisteellä toteutuneen tapaamisen jäljiltä. Tätä ääneen ilmaistua ajatusta oli edeltänyt yksinäisyyteen, elämän merkityksettömyyteen, arjen tyhjyyteen ja seuran kaipuuseen liittyvien tuntemusten läpikäyntiä. Lisäksi siinä lomassa oli hahmottunut muita yksinäisyyden muotoja, myös niitä myönteisiksi ja väliaikaisiksi lukeutuvia. Yksinäisyyden kokemuksia kun on montaa sorttia, ihmisestä ja tilanteesta riippuen. 

Teemana yksinäisyyden kokemus ei ole helpoimmasta päästä jaettavaksi; kaikessa henkilökohtaisuudessaan se voi olla niin arka ja satuttava, että sitä on vaikea ilmaista muille. Suomalaisten nuorten keskuudessa yksinäisyyden kokemus on kuitenkin huolestuttavan yleistä; kansallisen nuorisotutkimuksen (2012) mukaan joka kolmas 15–19-vuotias suomalainen nuori kokee itsensä yksinäiseksi. Samalla kyseisestä ikäryhmästä 23 prosenttia on sitä mieltä, ettei heillä ole riittävästi ystäviä. 

Tutkimusten ja arjen kohtaamisten valossa yksinäisyyden eri muotojen yhdistävänä tekijänä on subjektiivinen kokemus; henkilökohtainen tuntemus siitä, miten itse kokee oman paikkansa ja suhteensa muihin ihmisiin. Toisinaan yksinäisyyden kokemus esiintyy vain tietyissä tilanteissa, kuten opiskeluympäristössä, mutta ei muualla. Yksinäisyys voi olla myös tilapäistä ja helpottaa ajan myötä elämäntilanteiden muuttuessa, kuten opiskelupaikan tai harrastuksen vaihtuessa. Toisaalta yksinäisyyden kokemus voi näyttäytyä myös mahdollisuutena, ja joillekin se on tietoinen valinta. Ongelmaksi yksinäisyys muodostuu liian pitkään jatkuessaan, ihmisen sitä itse tahtomatta.

Yksinäisyys pitkäaikaisena kokemuksena ja olotilana, jota ei ole toivottu ja haluttu, sisältää kielteiseksi koettuja tunnelaasteja. Se voi muodostua vangitsevaksi, elämistä kapeuttavaksi tilaksi. Kokemus yksinäisyydestä voi sisältää voimakasta surua, pettymystä, alakuloa; tunteita siitä, että on erilainen, jollakin tapaa riittämätön, huono, jopa merkityksetön. Siihen voi liittyä läheisten ihmissuhteiden puuttumista kokonaan tai kokemuksia siitä, että jää erilaisten verkostojen ulkopuolelle, ei tule kuulluksi eikä nähdyksi. Yksinäisyyttä voi kokea myös muiden keskellä, ja muiden sitä huomaamatta. Ympärillä olevista ihmisistä huolimatta voi kokea, että kukaan ei tunnu oikeasti läheiseltä, sellaiselta jonka kanssa pohtia asioita, jakaa arkea ja murheita. 

Nuorisotutkija ja dosentti Päivi Harinen (2008) on nostanut esiin, että epätoivotun sosiaalisen eristymisen muodon lisäksi yksinäisyys voi olla myönteinen kokemus. Esimerkiksi omaan asuntoon muuttaessa ja itsenäisesti ruokaostoksia tehdessä yksinäisyys voi toimia myönteisenä voimana, omaehtoisen pystyvyyden merkkinä. Yksinäisyyden olotila voi olla myös laatuajan viettämistä omien ajatusten ja valintojen parissa, ilman sosiaaliseen kanssakäymiseen liittyvää kohinaa ja kompromisseja. 

Yksinäisyyden kokemus on siis yksilöllinen ja monimuotoinen, ja näin suomalaisittain yleinen. Siksi lienee hyvä korostaa, että helpotuksen balsamia painavaan yksinäisyyden kokemukseen voi tarjota jokainen meistä – joskus yksi lause, pieni ele sitä tarvitsevalle voi tehdä ihmeitä. Tämä yksi voi löytyä yllättäen kulman takaa tai kauempaa, myös meiltä täältä Nuorten Kriisipisteeltä.

Näin lopuksi esitän kutsun lukijalle, juuri Sinulle; tule rohkeasti mukaan keskustelemaan tai kommentoimaan blogimme kirjoituksia, vaikka saman tien tai myöhemmin sinua koskettavan teeman parissa. Syysruskan tavoin kaikki sävyt ja värit ovat tervetulleita. Jaetaan kokemuksiamme, omaa ja yhteistä maailmaamme.

Liina Kahelin

Lisää aiheesta

 
Kansallinen nuorisotutkimus. 15/30 Research.

Harinen, Päivi (2008). Hyvä, paha yksinäisyys. Itsellisyys, yksinäisyys ja ystävyys myöhäisnuoruudessa. Teoksessa Autio, Minna, Eräranta, Kirsi & Myllyniemi, Sami (toim.). (2008) Polarisoituva nuoruus? Nuorten elinolot -vuosikirja 2008. Nuorisotutkimusverkosto. Nuorisoasiain neuvottelukunta. Sosiaali- jat erveysalantutkimus- ja kehittämiskeskus (Stakes).

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti